Tämänvuotinen kesälomani typistyi vain kolmeviikkoiseksi, sillä yhden viikon käytin ahnaasti talon perustustöitten teon aikaan jo varhain toukokuussa. Eikä lopun lomantyngän teema paljonkaan poikennut toukokuisesta – edelleen sai olla ahkerana tontilla.
Kyllä sitä sentään muutaman päivän sai otettua loman kannalta, sitä varten piti taas lähteä pois nurkista kuljeksimasta. Ja matkan kohde oli – kuinkas muutenkaan – Vaasa ja sen kestosuosikki-riemulomakohteet Tropiclandia ja Wasalandia. Reissu meni odotetusti ja ilman kummempia kommelluksia, tosin kolmas peräkkäinen kesä tuolla suunnalla antaa jo aihetta miettiä uutta kohdetta ensi kesäksi.
Muutamia ystäväperheitä- ja pariskuntia tuli tavattua loman aikana. Pakollinen kulttuuripläjäys tuli nautiskeltua kerta-annoksena naapurikunnan kesäteatterissa, lapset kävivät seuraamassa näytöksiä useita kertoja pitkin näytäntökautta.
Muuten aika on kulunut ”raksalla” pienen puuhastelun ja nikkaroinnin merkeissä. Rusketukseni on jostakin puliukon ja mokkakorvan puolesta välistä, sen verran paljon olen saanut nautistella ulkoilmaa aamusta iltaan asti. Kelejä ei käy moittiminen, loma on ollut yhtä sadepäivää lukuunottamatta aurinkoista, poutaista ja helteistäkin.
Vaan niin se loppui loma lyhyeen, vasta kun se alkoi. Nyt ollaan aloiteltu toista kesälomanjälkeistä viikkoa leipätyön merkeissä. Onneksi osalla kolleegoista lomat jatkuvat vielä tämän viikon, joillakin vielä ensi viikonkin – tulee vähän pehmeämpi laskeutuminen muuten niin kiireiseen ja vilkkaaseen arkeen.