Poliisiasiaa

Viime perjantaina oli poliisi ratsaamassa rattijuoppoja Liedossa valtatie 10:llä. Tällä kertaa puhalluttivat Turkuun päin autoilevia, ja saalistakin näkyi tulleen ainakin parin pakettiauton verran.

On hyvä, että valvontaa suoritetaan ja tämän sortin ääliöt saadaan kiinni. Toinen kysymys on kuitenkin se, miten varmistetaan ettei tuo sortin sakki toistamiseen lähde juopuneena vaarantamaan liikennettä. Olisikohan tuosta alkolukosta ajonestolaitteeksi?

Viime vuosina puhallusratsiat ja yleensäkin poliisin läsnäolo liikenteessä on lisääntynyt. Nykyään alkometriin pääsee puhaltelemaan kerran-pari vuodessa, kun aiemmin olen puhaltanut saman verran keskimäärin kymmenessä vuodessa.

Eräänä iltapäivänä pari vuotta sitten, kun esikoispoikakin oli mukana reissussa, sattui jälleen kerran puhallusratsia kohdalle. Poliisiauto oli parkkeerattu näyttävästi poikittain vasemmalle kaistalle ja kaikki kulkijat ohjattiin sinisten valojen välkkyessä oikeata kaistaa puhallusrastille.

Poliisioperaatio herätti pojassa joukon kysymyksiä, mistä seuraavassa ote:
– Isi, miks noi poliisit pysäyttää meidät?
– Tääl on näköjään puhallusratsia.
– Mikä se on?
– No nää poliisit ottaa kiinni sellaset kuskit, jotka on juonu viinaa.

Takapenkki hiljeni, pientä jännitystä oli ilmassa… Puhalsin nollat ja matka jatkui taas kohti kaupunkia. Tovin kuluttua takapenkiltä kuului viisaan kuuloinen toteamus:

– Kai sä iskä nyt sitten otit opikses. Älä vaan enää koskaan juo viinaa.

(Ja ainoa alkoholintapainen tässä yhteydessä oli jo edellisen viikon lopulla nautittu saunaolut…)

Kategoria(t): Vanha blogi. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.