Parhaillaan elellään aikaa, jossa vaalit seuraavat toisiaan verrattain lyhyin väliajoin: eduskuntavaalit – presidentinvaalit – kunnallisvaalit. Näistä on nyt kahdet käyty ja kolmansia odotellaan syksyksi.
Vaaleista ja vallitsevasta taloustilanteesta johtuen, poliittinen keskustelu on ollut poikkeuksellisen kuumaa jo toista vuotta – ja varmaan jatkuukin sellaisena tuleviin kunnallisvaaleihin asti. On hyvä, että keskustellaan, mutta huolestuttavaa tuossa ”keskustelussa” ovat ne alatyyliset äänensävyt, joilla sitä käydään. Tai jotkut käyvät – ei liene kuitenkaan syytä yleistää.
Tässä triplavaalirynnistyksessä epäasiallisesta retoriikasta ovat useissa tapauksissa vastanneet perussuomalaiseen edustajistoon ja kannattajakuntaan kuuluvat yksilöt. Puheenjohtaja Soini on taitava sanan säilällä sivaltaja, mutta toissapäiväinen komissaari Rehnin nimitteleminen ”Brysselin Bobrikoviksi” on ehkä toistaiseksi räikeintä retoriikkaa, mitä suomalaisessa keskustelussa on kuultu.
Heitto oli varmastikin harkittu ja Soinin omaan kannattajakuntaan vetoava vertaus. Rehn tästä kuitenkin loukkaantui ja siihen hänellä on täysi oikeus; sutkautus oli kohdistettu häneen henkilönä.
Vain muutamaa päivää aiemmin Soinin puolueen valtuutettu olisi ollut myöntämässä kunniamitalia Oulussa marokkolaisen pizzerianpitäjän ampuneelle kriminaalille. Syksyllä saman puolueen kansanedustaja olisi lähettänyt homot, lesbot ja somalit asumaan keskenään Ahvenanmaalle.
Tällaista taustaa vasten ei ole vaikea kuvitella, että näitä ajatuksia myötäilevien joukosta voi myös löytyä se aktivisti, joka tekee Eugen Schaumanit Brysselin Bobrikoville. Tai joku muu kiivailija, joka puhdistaa kansan rivit etnisistä epäpuhtauksista ja muista vähemmistöryhmistä.
Sitäkö Soini haluaa? Perustuslain takaaman sananvapauden nimissä voi sanoa monenlaista, mutta rikoslain mukaan ei kuitenkaan mitä tahansa (24:9, 11:8).
Sosiaalinen media ja internet ovat tuoneet periaatteessa jokaiselle helpon tavan osallistua erilaisille foorumeille, niitä kautta myös poliittiseen keskusteluun – kaikki saavat sanoa mielipiteensä julki niin halutessaan. Tiedä sitten, johtuuko keskustelun luokaton taso ja populistisuus juurikin samasta syystä.
Itse haluaisin julkisesti käytävän keskustelun olevan rakentavaa ja eteenpäinvievää vuoropuhelua; nykyinen sättiminen, räksytys ja pilkanteko ei sellaista ole. Ja kun riittävästi räksytetään ja agitoidutaan, ollaankin seuraavaksi toisten kraiveleissa kiinni.
Mielestäni nyt olisi korkea aika siistiä kielenkäyttöä ja aloittaa vaikka tuolta politiikantekijöiden ylimmiltä jakkaroilta. Harjaantuneet ja pesunkestävät poliitikot kyllä kykenevät asialliseen, rakentavaan ja hyvin argumentoituun debattiin, jos vain niin haluavat. Ja mitä isot ja kokeneet edellä, niin sitä kokemattomammat toivottavasti perässä.
Loppuun pari aihetta sivuavaa linkkiä:
Retoriikan taito
Virheargumentit